Maigret ja tarkastaja
Otava 1989
L'Inspector Cadavre 1944
”Maigret matkustaa pieneen Saint Aubinin kylään tutkintotuomarin pyynnöstä. Tämän lankoa Etienne Naudia syytetään lähes avoimesti erään Albert Retailleaun oudosta kuolemasta. Huhut ja nimettömät kirjeet kiertävät. Ja tiettävästi Naudin tytär Genevieve on seurustellut Albertin kanssa. Junassa Maigret äkkää Justin Cavren, ”raadontarkastajan” liikanimellä tunnetun miehen, joka joutui hämärien raha-asioitten vuoksi eroamaan poliisista ja perusti etsivätoimiston. Cavre ei ole tuntevinaan Maigret’tä, vaikka he jäävät samalla asemalla pois. Komeassa maalaiskartanossa ja sateisessa kylässä Maigret alkaa hahmottaa kuviota Albertin kuoleman takaa.”
Simenon osaa Graham Greenen tavoin kuvata mestarillisesti sateista, apeaa ja nuhjuista miljöötä. Heti kirjan alussa, Maigretin junan saapuessa pienelle asemalle on tunnelma muutamin lausein kuvattu. Maigret murjottaa jurona lisäten ilmapiirin lohduttomuutta. Tämä komisarion asenne onkin liikaa Naudin perheelle ja lopulta totuus tapahtumien kulusta purskahtaa esille pakahduttavien tunteiden pakottamana lähes itsestään.
Vähistä aineksista on saatu aikaan kiinnostava tarina, joka ei kuitenkaan miellytä, ellei lukijan mielentila ole otollinen tällaiseen tunnelmaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti