Maigret uskoutuu
Otava 1960
Une confidence de Maigret 1959
Maigretin pariskunnalla oli tapana syödä kerran kuussa Pardonien luona, näiden vuorostaan saapuessa kaksi viikkoa myöhemmin Boulevard Richard-Lenoirille rouva Maigretin kestitettäviksi. Aterian jälkeen siirryttiin salonkiin kahville, naiset ottivat kutimensa ja Maigret keskusteli tohtori Pardonin kanssa. He puhelevat mieltään askarruttavista tapauksista, milloin potilaasta, milloin ratkaisemattomasta poliisitutkinnasta. Kirja rakentuu niin, että erään tällaisen istunnon aikana Maigret kertoo tohtori Pardonille Jossettin tapauksesta.
Muuan seurapiirirouva löydetään puukotettuna kotoaan. Hänen miehensä ilmoittautuu myöhemmin poliisille, mutta kiistää ehdottomasti murhanneensa vaimoaan. Maigret kuulustelee miestä ja on oikeastaan valmis uskomaankin tätä, mutta tuomari Coméliau pidättää miehen ja ottaa jutun hoitaakseen. Maigret sai tuomarilta odottamattomia käskyjä, useimmiten ilman selityksiä. Oli tarkistettava pikku seikkoja ja käytettävä paljon aikaa tehtäviin, jotka tuntuivat sitäkin työläämmiltä, kun asioiden yhteys juttuun näytti varsin kaukaiselta. Komisario olisi puolestaan halunnut tutustua syytetyn lähipiiriin, hänen työpaikkaansa ja naapureihinsa, luodakseen näin itselleen kuvan miehestä ja tämän elämästä.
Jossett tuomitaan, vaikka hän loppuun asti vakuuttaa syyttömyyttään ja Maigret on vaivautunut, koska ei myöskään ole vakuuttunut miehen syyllisyydestä. Vuosia myöhemmin erään tutkimuksen yhteydessä Maigret kuulee jutulle vihdoin selityksen. Muuan Jossetin murhatun vaimon rakastaja oli kehuskellut Venezuelassa näin: "Täkäläiset viskaalit eivät pidä minua minään tekijänä. Minä olen kertonut heille, että olen Pariisissa iskenyt suonta naisesta, eivätkä he usko. Kuulostaa kai uskomattomalta, kun kerron, että hän oli seurapiirinainen ja vielä rakastunut minuun. Mutta se on kuitenkin totuus ja minä kadun aina, että silloin menettelin kuin idiootti. Mutta minä en ole koskaan voinut sietää, että minua kohdellaan miten tahansa ja hän erehtyi liioittelemaan. Oletko kuullut puhuttavan Jossettin jutusta? . . ."
Tarina on jotenkin vaisu, koska se esitetään Maigretin muisteluna, eikä nykyhetkessä tapahtuvana asiana. Kirjasta puuttuu useimmat tavanomaiset Maigret -tarinan ainekset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti