Maigret viettää lomaa
Otava 1953
Les vacances de Maigret 1947
"Komisario Maigret on juuri saapunut pieneen ranskalaiseen kylpyläkaupunkiin viettääkseen siellä vaimonsa kanssa pari rauhallista lomaviikkoa, kun rouva Maigret äkkiä sairastuu ja joutuu paikallisen luostarin sairaalaan. Vierastunnilla pieni hoitajatarnunna pyytää epätoivoissaan apua kuuluisalta poliisimieheltä kuultuaan erään potilaan, auto-onnettomuudessa loukkaantuneen rikkaan tytön, ennen kuolemaansa lausuneen merkillisiä sanoja. Maigret ei haluaisi sotkeutua asiaan, olihan tyttö kaupungin hienostolääkärin käly, mutta varsin pian hän kuitenkin on salaperäisten tapahtumien pyörteessä."
Komisario Maigret on vaimonsa kanssa lomalla Ranskan rannikolla pienessä Sables d'Olonnen kaupungissa. Madame Maigret joutuu siellä kiireelliseen leikkaukseen ja on toipilaana nunnien ylläpitämässä sairaalassa. Komisario käy päivittäin katsomassa vaimoaan. Isossa makuusalissa oli kuitenkin vaikea seurustella, varsinkin kun viereisellä potilaspaikalla oli äkäinen ikäneito. "Hän istui täällä tasan puoli tuntia. Hän ei keksinyt mitään puhumista. Äkäisen ikäneidon läsnäolo esti häntä avaamasta suutaan. Sitä paitsi: mistä hän tavallisissa oloissa jutteli vaimolleen, heidän ollessaan kahden? Tänään hän tuli kysyneeksi sitä itseltään. Ja hänen oli vastattava: ei mistään. Mistä sitten johtui, että hän kuitenkin kaiket päivät niin suunnattomasti ikävöi vaimoaan?"
Erään vierailun jälkeen hän löytää taskustaan paperilappusen. "Olkaa armelias ja käykää katsomassa sairasta naista huoneessa numero 15." Viestin oli ilmeisesti joku nunna sujauttanut hänen taskuunsa. Komisarion miettiessä miten suhtautua lappuseen, nainen kuolee.
Maigretin lomapäivät kuluvat verkalleen. "Aurinkoa oli liikaa sekä rannalla että kaupungissa. Kuumimpina hetkinä ilma aivan sananmukaisesti värisi lämmöstä, ja jos äkkiä astui valosta varjoon, eivät silmät vähään aikaan pystyneet näkemään muuta kuin punaista. Kaikki olevat ystävällisiä, kaikki hymyilivät. Vain hänen oma mielialansa laski laskemistaan. Kunnollinen kaatosade tai reipas sanasota oikein kiukkuisen henkilön kanssa olisi piristänyt häntä."
Tämä on niitä Maigret - tarinoita, joissa paikallinen poliisi hoitaa viralliset tutkimukset ja Maigret nuuskii asioita pelkästä mielenkiinnosta. Tällä kertaa hänen mielenkiintonsa kohdistuu lääkäriin, joka mustasukkaisesti vartioi vaimoaan ja pitää hänet neljän seinän sisällä. Tarina on kohtalaisen mielenkiintoinen - ainoastaan Maigretin yletön ryyppääminen vähentää lukunautintoa. Niin kuin useimmissa muissakin Simenonin kirjoissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti